(Darren x2)


(Darren x2)


Paluu sivistyksen pariin ja on seniä etsimään. Ennen sitä kuitenkin vielä vilkaisemaan Japanin
erästä korkeinta vesiputousta, suicide falls nimelläkin kulkevaa tiputusta. Paikka oli yllättäen
aidattu, joten vieläkään ei se lopullinen ratkaisu tullut kyseeseen. Helvetillinen kylmyys kalvoi
luitamme suden lailla, eihän tämmöistä kestä, kirottu +7 asteen lämpötila, aivan kuin jossain skandinaviassa olisi. On seniä ei löydetty, joten päätimme suunnata kohti Nikkoa ja hostellia.
Pientä harhailua ja lopulta paikka löytyi. Ei ihan näkymä vastannut sitä, mitä odotettiin. Reitti
hostellille johti jostain 50cm leveästä väliköstä takapihalle, jossa ruhjotut rappuset veivät
johonkin kellarikerrokseen. Näky suoraan jostain kauhupätkästä (Joo ja ei olla mitään nirsoja noiden suhteen). Ei kiitos. Uutta majoitusta etsimään. Lähdettiinkin suuntaamaan sitten Park Lodge nimiseen mestaan, mistä oli esitteessä kuvia ja paikka näytti todella hyvältä. Onneksi otettiin vähän oikoreittejä, niin Lodgen löytymiseen meni varmaan tupla-aika. Onneksi paikassa oli huoneita vielä jäljellä ja vieläpä todella edulliseen hintaan. Huonekin oli juuri sitä mitä tarvitsimme. Paikka tarjosi myös lämmintä safkaa (Tosin vege-sellaista), tuoretta leipää, viiniä, olutta ja snackseja jos sellaista teki mieli. Erittäin jees. Viinipullollisen ja pitcherin jälkeen vetäydyimmekin yöpuulle. Aamusella ihan ok aamupalan jälkeen saimmekin kuulla erään Lodgen henkilökunnasta suunnistavan kohti erästä Nikkon kauneimmista vesiputouksista ja autossa on tilaa meillekin, jos kyyti kiinnostaa. Joten ei muuta ku reput selkään ja autoon. Isäntämme myös ystävällisesti tarjosi meille kartan ja opasti meidät parhaille reiteille. Paikasta jäi todella hyvä maku, joten suosittelemme paikkaa myös muille matkaajille.
Kyseinen putous olikin paras paikka ruskanihailuun, mitä Nikko tällä erää tarjosi, näkymä oli spektaakkelinen, kuten kuvista saattaa havaita. Saimme myös kyydin takaisin kaupunkiin, josta lähdimme ihailemaan kuuluisia temppeleitä ja kolomea viisasta apinaa. Pari temppeliä kun on nähnyt, niin on nähnyt ne kaikki, joten vedimme typistetyn kierroksen alueella. Suunta kohti haamupatsaita ja siitä On seniin liottamaan kipeytyneitä jalkojamme. On senistä löysimmekin vihdoin kauan kaivattua Nikko Beeriä ja täytyy sanoa, että maku ei todellakaan ollut pettymys! Oyshii! On senikin oli siitä halvemmasta päästä. Ei kyllä ollut doctor-fisuja tällä kertaa, mutta sauna ja lämpimiäkylpyjä löytyi.
The six wise monkeysPaluusta ei sitten juurikaan kerrottavaa ole, harmiksemme jouduimme hitaampaan junaan, joten kannattaa hieman miettiä tuota paluuaikataulua ja ei ole haitaksi myöskään tarkistaa se yösija ja sen sijainti etukäteen.


Illan menú sisälsi Kentsu-mummon lihapullia, Eeron taikomaa graavilohta sekä paistettuja "muikkuja" ja perunamuusia, Suurtalouskokki Sinin valmistamaa riisipuuroa (4 kattilallista), Esan Macaron Låådaa sekä allekirjoittaneen karjalanpiirakoita ja jälkkäriksi Kentsun ja itsensä lettumestarin saumattoman co-operaation lopputuloksena syntyneitä lettuja mansikkahillon kera. Ensimmäiseksi haasteeksi muodostui tarvittavien ainesten haalimin paikallisesta marketista. Toisen ongelman muodosti vieraiden kohtalaisen lukuisa määrä (n. 30), jonka takia ruokaa piti valmistaa järjetön määrä käyttäen pikkuruisia yhden opiskelijan käyttöön tarkoitettuja ruoanlaittovälineitä. Tästäkin haasteesta selvittiin enemmän kuin kunnialla ja ilta olikin kaikin puolin menestys, jopa karjalanpiirakat onnistuivat olosuhteisiin nähden erittäin hyvin. Kiitoksia satelikin illan mittaan mahtavista tarjoiluista. Kaikki 30 vierasta saatiin jopa mahtumaan varsin kivuttomasti Eeron vajaan 20 neliön kämppään ja naapureidenkin valituksilta säästyttiin...ainakin toistaiseksi. Tarjoilujen jälkeen suomi-iltaa lähdettiin jatkamaan paikalliseen izakayaan ja loppu onkin sitten kansallishistoriaa.
Thanks to our sisters we got some ingredietns to make some finnish food and they brough some delicious dark bread too. We had a Finnish night, only finnish food and alcohol. The whole Cherry Court and almost everyone from JLSP-course was there + some japanese people we invited. We offered Makarooni laatikkoa, karjalan piirakoita, rice porridge etc.. People loved the food and the great booze we brought from Finland when we arrived to Japan. Ending is only remembered by few and it was awesome.


Sara&Kata + random cosplay
Kyllästyttiin kenun kanssa pelleilyyn ja vedettiin ite cosplayt päälle


Kun jalat oli syöty kävimme Itse hieman naukkaamassa sapuskaan naamariin ja otimmepa jopa ryhmiskuvan. Tämän jälkeen meite,sam ja k mentiin takasin liuottamaan loputkin liat pois kuumiin lähteisiin muiden palloillessa kylpylän sisälle rakennettua kompleksia ympäriinsä.

Pois lähtiessä piihpahdimme myös maailman suurimman maailmanpyörän luona.

This day was coming. My sister (Esa) and Samulis sister come to visit us for a week in Tokyo. God help us, teenage girls with endless lust for shopping. Ok we picked them up from airport, showed them little bit around shimo-takaido and threw them to bed and head to nomihodai. Next day we went to Roppongi hills to see the city view in mori building. After that we visited to some kinda musem of modern art. On sunday we went to harajuku and watched how our sisters giggled and took pictures from cosplay dudes/girls. After harajuku we met Asako and head to Odaiba to onsen. It was really nice with Dr. Fish and other kinda cool stuff.
Hauskana yksityiskohtana (näin suomalaisittain) standi, missä lapset pääsivät kokeilemaan, miltä jäisellä tiellä kävely tuntuu. Vain Japanissa!
Kierreltyämme hetken paskanmusan festivaaleja Yoyogi-parkin ympäristössä, päätimme lähteä tarkastelemaan alueen vaatetarjontaa. Ihmistä oli kuin Tokion aamuruuhkassa, joten eihän siitä katselusta oikein mitään tullut. Lähdimme enemmän tai vähemmän pettyneinä kohti Shinjukua illan hämärtyessä.
Maanantai, Klo13-22, Ueno, Eläintarha.
Harmaa sateinen aamu, ensimmäiset kunnon yöunet puoleentoista viikkoon takana ja suunta kohti Uneo:ta. Mukana Esa, Darren, Steve ja allekirjoittanut. Tarkoituksena käydä Tokyo-towerissa. Tapaamme muutamat japanialaiset ystävämme Uneon asemalla ja päätämme lähteä ensin tarkastelemaan oikeaoppista pandamaskin ulkonäköä. Eli suunta muuttuu Towerista eläintarhaan.
Kahtelin hetken aikaa noiden karhujen toimintaa ja päätin, että on aika katsoa kuka on kuka! Eihän näillä Nihonin karhuilla ollu mitään saumoja suomalaista karhua vastaan!
Kohtalaisen hyvä kuva Jääkarnuista. Tässä vaiheessa itseltäni loppui kamerasta akku, joten lisää inffoja ja kuvia myöhemmin.
Tarhassa oli sen verran kilometrejä, sukulaisia ja muuta elukkaa, että eihän sinne toweriin tänään ehditty. Eläintarhan hinta ei päätä huimannut, 600yeniä koko päivän lipusta. Eläintarhasta syömään ja kiertelemään marketti-aluetta, jonka nimi ei jäänyt kolmannellakaan kerralla mieleen. Ihan kivasti tavaraa, ihan ok hintaan. Kannattaa käydä tarkastamassa jos on parikymmentä tuhatta yeniä ylimääräistä taskunpohjalla.
Tokio, Japani, el Kenu kuittaa.
Yes, we went to Harajuku. this time only with finnish people. Saw the cosplay kids, took pictures and laughed at them. Walked around the park for a bit and saw the crappy music festival. Local bands trying to get demo-tape recording or something wierd like that?
On monday, another sweet holiday sponsored by Japanese government we went to Ueno zoo. Bunch of people, cant remember who was with us, who not. We met killer panda and local grizzly bears. They where no match to Finnish bear called: Kennet. Saw couple cousins and relatives during the adventure through exiting jungle of apes and gorillas. After zoo we had graet indian dinner with Naan tabehodai.


(Vasemmalta: Annie, Shoko, Sinin olkapäät, Kentsu, Satoko sekä vanha tuttumme saksalainen syväsukeltaja, tuttu korkkareista)
(Päivällä saatu "best fortune" kävi toteen jo illalla kun vanhan maksimoijan kohdalle osui 4 kertaa normaalin kokoinen merilevälastu, joka tietenkin piti täyttää ja syödä kerralla ;) 