Miyajima Island

Second day in Hiroshima we headed for the nearby island of Miyajima. It is famous for its huge Torii in the water(traditional Japanese gate) and also the great view from the top of the mountain which dominated the island and of course the deer, never forget the deer! We took a local train to port near the island and we didn't even have to pay for the ferry to the island thanks to our Japanese railpasses (benri des). We bought some water and after a quick chat with the deer and couple of pictures in front of the Torii we started our hike to the top of the mountain. After twenty minutes I was already regreting the decisioun of not taking a change t-shirt with me. It was actually not as easy as we anticipated but we had conquered Mt. Fuji and this was a walk in the park compared to that. Finally after many many...many steps we got to the top our fingers crossed that there would be an old guy selling beer AND THERE WAS :D and we were happy. The 360 degree view from the top was amazing and the Asahi was cold and deliciuous. After finishing our beers, admiring the view and taking tons of pictures we started our descent. A lot easier than going up I can tell you.

(Torii)

(This is how you strike a pose)

(Sunshine makes Esa feel victorious)

(najs view from the top)

(Kenu and Samuli, friends of animals)

A german girl (Sandra a.k.a Frau Keßler) studying with us in Tokyo had promised to give us a call when she arrives in Hiroshima so we could meet one last time, but she never called. Later we heard she run out of credit on her phonecard or something... anyway it is a small world as we found out when we accidentaly bumped in to her and Johannes on the ferry back to the mainland. We made some plans for the evening and headed back to our hostel to get a shower. Alltogether Miyajima was a great place at least on a good weather.

-Samuli

Hiroshima

After another very pleasent ride in the Shinkansen (a lot of legspace even for me) we arrived in Hiroshima in the afternoon. We hadn't booked accommodation so the first thing we did was go strait to the tourist information and asked for nice and cheap place to stay in a good location ;D This method works very well in Japan since there is a tourist information in every train station at least in all the decent sized cities and they speak good english too. We got a really nice place (lot nicer than we expected) and it was quite cheap too. Some kind of conference hotel which worked as a youth hostel when there were no big events. We took a tram to the A-bomb dome and walked the rest of the way to the hostel.

In the evening we went to see the some of the Atomic Bomb sites, went to see the Hiroshima Castle, but there was only one "tower" left and we decided not to pay the entrance. After that we went to a nice park near the castle, but I can't remember the name. The sun was just setting and the foliage was still going strong so we got some nice pictures. After this we run into a CoCo Ichi - curry house and couldn't resist and also grabed a couple of beers in an irish pub. The A-Bomb museum was quite shocking and also maid you think about stuff...Definitely worth a visit if you go to Hiroshima.

(Looking cool at the intended bullseye)

(Abomb dome)

(We DON´T buy tickets(Lippuja ei osteta, antaa heittää))

After we met our german friends (Frau Keßler (es ist führ reich) and Johannes) in Miyajima, we maid plans to meet them the same night which was also our last night in Hiroshima. We went together to try the famous Hiroshima style okonomiyaki, which everybody had spoke so highly about in Tokyo...and it WAS good, lot better than the ones we had in Tokyo. We finnished the evening with a bottle of wine in a spanish bar/restaurant. Then it was time to say goodbye to the last JLSP students we were going to see in a while. It felt like the the exchange in Japan was over and now it was time to begin our trip. But still we had couple of days in Japan before heading to China.

(Nuclear nutrition)

Hiroshima was a very nice city, we all agreed on that. Everything was within walking distance (unlike Kyoto) and the public transportation also worked well. All the Atomic Bomb sites were interesting and the highlight was the nearby island of Miyajima, definitely worth a visit. Next destination was Himeiji Castle.

-Samuli

Kyoto

(Foot space!)

Arriving to Kyoto
After a plesant trip on the Shinkansen we arrived to Kyoto. We had no idea where our hostel should be because we didnt remember to check it out before leaving Cherry Court. So we checked the location using my UBER NOKIA PHONES internet browser. After taking a train to the nearest station and walking for 10 minutes we found our hostel (Orange Hostel). It was quite far from everything but the place was ok. We stayed in a 6 person dorm with a guy from indonesia who was studying japanese in Hiroshima. After the trip, packing and cleaning our rooms we were quite tired, so we deicided to go to a nearby hot spring for some so lirex. Nice place, cheap and close to the hostel so we visited the place everynight on our stay in Kyoto. Also we met our first Yakuza guys there. Seemed like pretty nice fellows :)

Kinkakuji

The next day we decided to go see the golden pavillon (Kinkakuji) . Me and Samuli started the hunt for the perfect foliage picture all over again. We were quite lucky because the area wasnt as full of tourists as we tought it would be. And I bought a Victory talisman from there, that seems to be even working from time to time.Nice pictures, nice weather, nice foliage. Nuff said.

(Foliage)

(Kinkakuji)

Stonegarden samurais

Next destination (erittäin diipit kivipuutarhat) the very deep atmosphere of the stonegardens. After a few days of meditation we felt we were pure enough to move on to the highly impressing philosophers path. Actually, we were so impressed by it, that we walked it twice. I would recommend every traveller to take that route atleast twice, preferably at night while it is raining. On the way there we found a place selling samuraiswords. Old ones and new ones. Quite cool actually, one costs about 4,000,000 yen. The woman selling them promised they are still sharp even after hundreds of years. After that, we went for a beer in an izakaya near our hostel. We ended up paying 1200yen for a beer that tasted like piss. Thank you very much.

(Lunchitaimu)

(Philosophy is a tough job)

Zer Bamboo Monkeys!
Last day in Kyoto we went to see our cousins out from the Kyoto city, the monkeys! And they ruled. The most interesting place in whole Kyoto. The temples, well, when you´ve seen one, you have seen them all, right? And we have seen plenty. The place was really nice, even tough the village was packed with Japanese tourists, surprising enough, the monkey hill was quite tourist free. Maby the 10 minute hike up the hill was too much. The three wise monkeys arrived again and one of the monkeys stole Esa´s water bottle (Apina nussi pullon). Oh and the village had a bamboo forest too.

(Three wise monkeys)

Later that evening we met the cambridge people and had the last supper with them. Next morning it was time to leave for our next destination: Hiroshima. Last toughts about Kyoto: Not that impressing actually, temples yes, else no. And its really hard to find decent places to eat. - The Kenu

Farewell Cherry Court

For our last night in Tokyo there was only one logical place to spend it...The 280-yen Izakaya. It was a motional night and altough we had fun everyone was still feeling sad that the next day we would have to leave. After many large beers we moved to cherry court to and looked at some pictures from the past three months...good times!

(Remaining JLSP crew after last supper)

(Sad Ho when it was time to say goodbye)

The next morning.... The day everybody feared had arrived, it was time to say goodbye to our beloved Cherry Court community. And we still had to do some cleaning up and mail our excess stuff to Finland and the hangover wasn't helping. Black Nikka had had it's final revenge so we decided to pour the rest to the gutter where it belonged. After the "last supper" in Roosu Steeki we said our final goodbyes and started our long journey. First stop: Kyoto.

-Samuli

Somewhere on the road

Sorry guys for not updating, but China doesn't like our blog, so the site is blocked from here. But don't worry! There will be a lot of stuff incoming when we get to Vietnam. And yes, from now on everything will be in English because of the few thousand people reading that haven't learned Finnish... Yet.

Kamakura - one of the old capitals

Heti kun torstai-illan seikkailuista toipuminen alkoi olla voiton puolella niin suunnistimme vähän isommalla porukalla kohti Kamakuraa, yhtä Japanin monista takavuosien pääkaupungeista. Lähtö oli sovittu Shinjukusta tuskallisen aikaisin lauantaiaamuna. Aamupalat mukaan läheisestä leipomosta ja ei kun köröttelemään kohti Kamakuraa. Mukana oli koko suomijengi, Kennetillä kevennettynä, sekä pari jenkkiä, pari kanukkia, pari japanialaista, kreikkalainen ja sokerina pohjalla naapurimaan poeka Per.

(Darren x2)

Ilma oli mitä mahtavin ja varsin lämminkin ottaen huomioon vuodenajan. Ensin katsastettiin paikalliset temppelit ja bongattiin meneillä oleva hääseremonia...vähän eri näköistä toimintaa kun suomessa. Reissun todellisena löytönä eräästä kojusta mukaan tarttui alemmassa kuvassakin esiintyvä pedobear-naamari.

(vas. Koji, Darren, Ikuho, Sini, Eero, Esa, Per, Buddha, Samuli, Rodanthi, Jessica, Annie ja Steve)

Kamakura on myös tunnettu jättimäisestä buddha-patsaastaan, joka tietenkin käytiin tarkastamassa. Kun aurinko alkoi vajota pelottavan lähelle taivaanrantaa, suuntasimme kohti läheistä saarta, jonka nimeä en nyt kirveelläkään muista. Saarelle tosin pääsi kävellen siltaa pitkin. Auringonlasku oli todella komia ja sen kruunasi vielä taustalla jättimäisenä häämöttänyt, jo kerran selätetty, Mt. Fuji. Auringon laskettua horisontin taa, suuntasimme takaisin kohti Tokyota. Illan päätteeksi käytiin vielä Shinjukussa nauttimassa perin herkulliset sapuskat jonka jälkeen oli vuorossa jo melkein tavaksi muodostunutta keilausta. Jenkit vei harmillisesti voiton urhoollisesti taistelleesta suomen joukkueesta keilauksessa, mutta foosballissa Suomen kaksikko Almgren-Vanninen kuitenkin murskasi Jenkki-Kanukki kaksikon Young-Ho.

Trip to Kamakura with international group: finns,japs,americans,canadians,greek and our beloved neightbour: the swede. First we went to see the temples and tha graet buddha statue, pretty nice. After that we head to the Island, saw the sunset and from distance our love: mount Fuji. After we came back from kamakura we had dinner in shinjuku, went bowling and kicked some canadian&american arse on foosball.

Nikko

Kuten kaikki matkat, alkoi tämäkin omaan makuuni aivan liian aikaisella herätykselläa. Tähtäimessä oli noin kello 10 Asakusasta lähtevä juna kohti vuoristokylä Nikkoa, jossa tarkoituksena oli kierrellä luonnonpuistossa ihastelemassa syksyistä Japania. Matka Asakusaan kestää aamuruuhkassa reilun tunnin, kiitos pienen junantunnistamis ongelman heti kotiasemallamme. :)

Saavuttuamme Asakusaan ja hetken matkainfo-desciä etsiskeltyämme saimmekin kuulla seuraavan junan lähtevän 10 minuutin kuluttua ja että matkatoimisto aukeaa vasta tunnin kuluttua ja toimisto sijaitsee toisella puolella asemaa. Tämä olisi ongelma....Jos olisimme olleet suomessa. Ihailtavaa tehokkuutta osoittaen yksi virkailijoista soitti toimistoon toisen lähtiessä juosten opastamaan meitä toimistolle päin. Toimistolle saapuessamme liput odottivat valmiina (Huom, toimisto ei vielä siinä vaiheessa ollut avattu). Ei muuta ku rahat neidille kouraan ja juosten takaisin junalle, jossa virkailija pysähtymättä ohjasi meidät tarkistuspisteen läpi. Onnellisesti junassa. Täytyy sanoa, että voitaisiin vähän siellä kotona ottaa mallia tästä toiminnasta. Hankimme Nikko-pass nimellä kulkevat härpäkkeet. Näihin sisältyy edes-takaisin matka Tokyo-Nikko ja 4 päivän ajan loputtomasti julkisilla ajelua Nikkossa, sekä jotain alennuksia kaupoista. Hinta oli jotain hieman yli 4000 yeniä.Matka Nikkoon kesti noin 2.5 tuntia.

Tässä vaiheessa täälläkin on jo melko viileää ja koska kylä sijaitsee korkeammalla ja avoimella alueella, on siellä huomattavasti Tokiota kylmempi. Vähän lounasta naamaan, huoneet youth hostellista varaukseen ja nokka kohti luonnonpuistoa, johon matka kestikin 1.5 tuntia. Perille saavuttuamme satoi hieman luntakin ja tuulikin oli aika raakaa.

Ikäväksemme huomasimme myöhästyneemme parhaimmasta ruskan katseluajasta ja näin korkealla ja pohjoisessa puut olivat jo menettäneet lehtensä. (Kirotut saksalaiset, ensin toinen maailmansota ja heti perään tämä.) Kävelimme hieman ajateltua lyhyemmän reitin, mutta ilman ruskaakin, vesiputoukset ja vuoristoinen luonto oli mahtavaa katseltavaa. Luontopolulla vastaan tuli päättymättömänä letkana Japanialaisia penskoja, joiden mielestä mikään ei ole hienompaa kun tervehtiä gaijinejä "Herloo" (Hello) tervehdyksellä. (Myöhemmin sain kuulla, että kyseessä on todellakin yksi erittäin suosituista luokkaretkikohteista).Ei kyllä tuollaisen lapsilauman jälkeen uskoisi, että japanin väestö on vanhentumassa.

Let there be light!

Paluu sivistyksen pariin ja on seniä etsimään. Ennen sitä kuitenkin vielä vilkaisemaan Japanin
erästä korkeinta vesiputousta, suicide falls nimelläkin kulkevaa tiputusta. Paikka oli yllättäen
aidattu, joten vieläkään ei se lopullinen ratkaisu tullut kyseeseen. Helvetillinen kylmyys kalvoi
luitamme suden lailla, eihän tämmöistä kestä, kirottu +7 asteen lämpötila, aivan kuin jossain skandinaviassa olisi. On seniä ei löydetty, joten päätimme suunnata kohti Nikkoa ja hostellia.

Pientä harhailua ja lopulta paikka löytyi. Ei ihan näkymä vastannut sitä, mitä odotettiin. Reitti
hostellille johti jostain 50cm leveästä väliköstä takapihalle, jossa ruhjotut rappuset veivät
johonkin kellarikerrokseen. Näky suoraan jostain kauhupätkästä (Joo ja ei olla mitään nirsoja noiden suhteen). Ei kiitos. Uutta majoitusta etsimään. Lähdettiinkin suuntaamaan sitten Park Lodge nimiseen mestaan, mistä oli esitteessä kuvia ja paikka näytti todella hyvältä. Onneksi otettiin vähän oikoreittejä, niin Lodgen löytymiseen meni varmaan tupla-aika. Onneksi paikassa oli huoneita vielä jäljellä ja vieläpä todella edulliseen hintaan. Huonekin oli juuri sitä mitä tarvitsimme. Paikka tarjosi myös lämmintä safkaa (Tosin vege-sellaista), tuoretta leipää, viiniä, olutta ja snackseja jos sellaista teki mieli. Erittäin jees. Viinipullollisen ja pitcherin jälkeen vetäydyimmekin yöpuulle. Aamusella ihan ok aamupalan jälkeen saimmekin kuulla erään Lodgen henkilökunnasta suunnistavan kohti erästä Nikkon kauneimmista vesiputouksista ja autossa on tilaa meillekin, jos kyyti kiinnostaa. Joten ei muuta ku reput selkään ja autoon. Isäntämme myös ystävällisesti tarjosi meille kartan ja opasti meidät parhaille reiteille. Paikasta jäi todella hyvä maku, joten suosittelemme paikkaa myös muille matkaajille.

Kyseinen putous olikin paras paikka ruskanihailuun, mitä Nikko tällä erää tarjosi, näkymä oli spektaakkelinen, kuten kuvista saattaa havaita. Saimme myös kyydin takaisin kaupunkiin, josta lähdimme ihailemaan kuuluisia temppeleitä ja kolomea viisasta apinaa. Pari temppeliä kun on nähnyt, niin on nähnyt ne kaikki, joten vedimme typistetyn kierroksen alueella. Suunta kohti haamupatsaita ja siitä On seniin liottamaan kipeytyneitä jalkojamme. On senistä löysimmekin vihdoin kauan kaivattua Nikko Beeriä ja täytyy sanoa, että maku ei todellakaan ollut pettymys! Oyshii! On senikin oli siitä halvemmasta päästä. Ei kyllä ollut doctor-fisuja tällä kertaa, mutta sauna ja lämpimiäkylpyjä löytyi.

The six wise monkeys

Paluusta ei sitten juurikaan kerrottavaa ole, harmiksemme jouduimme hitaampaan junaan, joten kannattaa hieman miettiä tuota paluuaikataulua ja ei ole haitaksi myöskään tarkistaa se yösija ja sen sijainti etukäteen.

Kiitos ja kumarrus - El Kenu, Tokio, Land of the Rising Sun

Finnish boys in Nikko. We took couple day of from school and head to Nikko. The early wakeup in the morning was awful and we started our journey. Well we got safely to nikko and head to mountains. Damn, we missed the best foliage. All the leaves had already dropped from the trees up there and it looked like death valley. Well no worries we continued our trip and found nice waterfalls. It was starting to get cold and we needed to find lodging. Finally we found really nice place to stay in, although they where hippies we didn´t mind :D. Next day we head to temples, saw 6 wise monkeys and one nice waterfall. Finally we got safely back to Tokyo at 11pm and back to school next morning.